Sliipattu lakimies nappaa hoidettavakseen chicagolaisen arkkipiispan murhajutun, missä pääsyytetty on 19-vuotias alttaripoika.
Sliipattu lakimies (Richard Gere) nappaa hoidettavakseen chicagolaisen arkkipiispan murhajutun, missä pääsyytetty on 19-vuotias alttaripoika (Edward Norton). Viattomalta syntipukilta vaikuttava poika kertoo vähitellen tarinansa, joka kasaa kierroksia kuin Hannibal Lecterin illalliskutsut.
Klassisen oikeussalidraaman muotoon puettu jännäri tekee tyylipuhdasta jälkeä kaikilla rintamilla. Richard Gere ja Edward Norton kantavat roolinsa taidolla, Chicago lainaa osuvan kalsean miljöön tapahtumille ja kerronta pitää johtolankojen tippaa asiallisen kireällä. Näin jälkikatsannossa Nortonin rooli tuntuu tässä jo miltei maneerimaiselta miehen myöhemmän uran valossa, mutta kaikki itse asiassa lähti tästä läpimurtoroolista. Nortonin esikoisrooli palkittiin parhaan sivuosan Golden Globella ja Oscar-ehdokkuudella.
Elokuva perustuu William Diehlin samannimiseen romaaniin (1993).
Asiallinen kuva on filmimäinen, vakaa ja väritoistoaan myöten kauttaaltaan puhdas. Erottelukyvyltään hyvää keskitasoa edustava toisto löytää ilahduttavan paljon detaljeja 90-luvun Chicagosta, mutta anti pysyttelee personal best -kastissa. Paremmalta elokuva tuskin koskaan on näyttänyt.
Hillityn tunnelmallinen ääniraita tapailee takaa-ajetun nuotteja, mitä myös kuvallinen anti on omiaan korostamaan. Dialogi soljuu pakottamattomasti ja musiikkiraitakin komppaa tapahtumia hyvin.