To­si­ta­pah­tu­miin pe­rus­tu­va ker­to­mus in­tia­lai­ses­ta ma­te­maa­ti­kos­ta (Dev Pa­tel), jon­ka ky­ky nähdä kaa­vat lu­ku­sar­jo­jen ta­ka­na lyö 1900-lu­vun alun suur­mie­het äl­likällä. Sri­ni­va­sa Ra­ma­nu­ja­nin ja Camb­rid­gen ylio­pis­ton ma­te­maa­ti­kon G. H. Har­dyn (Je­re­my Irons) yh­teis­työhön pu­reu­tu­va draa­ma ker­too kieh­to­van ta­ri­nan kah­den aja­tus­maail­man ja kah­den kult­tuu­rin koh­taa­mi­ses­ta.

Dev Pa­tel ja Je­re­my Irons te­kevät eri­no­mais­ta työtä pääo­sis­sa osuen jo­kai­seen draa­man kaa­ren vaa­ti­maan nuot­tiin us­kot­ta­vas­ti. Ins­pi­roi­va ja tu­kah­du­te­tun kos­ket­ta­va ker­to­mus ei elo­ku­va­na yllätä, mut­ta nou­dat­taa to­si­ta­ri­naan­sa il­mei­sen us­kol­li­ses­ti. Elo­ku­van kerää­mistä kom­men­teis­ta pää­tel­len myös sen an­ta­ma ku­va ma­te­maa­ti­koi­den tie­teel­li­sestä yh­teisöstä on il­mei­ses­ti on­nis­tu­nut, ja siltä se myös mais­tuu oman noin 20-vuo­den ylio­pis­to­ko­ke­muk­se­ni va­los­sa.

E­lo­ku­va pe­rus­tuu Ro­bert Ka­ni­ge­lin sa­man­ni­mi­seen kir­jaan.