Laa­duk­kaas­ti to­teu­tet­tu ku­vaus Mart­ti Lut­he­rin tiestä koh­ti Wit­ten­ber­gin tee­sejä ja lä­pi niitä seu­ran­neen kir­kon ja kan­san­ri­vien kuo­hun­nan. Pääo­san Jo­seph Fien­nes an­taa Lut­he­ris­ta ku­van hei­veröi­sen neu­root­ti­se­na ja riu­tu­va­na mie­henä, jo­ka yl­si it­seään ruos­kien mer­kittä­viin te­koi­hin, joi­den mo­tii­vi oli ken­ties hä­nen osal­taan puh­das, mut­ta jot­ka sai­vat kan­na­tus­ta mo­nes­ta pal­jon it­sekkäämmästä syystä.

E­lo­ku­va­na tämä on hy­vin kau­ka­na Charl­ton Hes­to­nin ajan us­kon­nol­li­sis­ta spek­taak­ke­leis­ta, mut­ta kä­sit­te­lyn suh­teel­li­ses­ta sup­peu­des­taan huo­li­mat­ta ky­seessä on mie­len­kiin­toi­nen ja us­kot­ta­va­no­loi­nen elämän­ker­ta­ku­va. Se kuin­ka au­tent­ti­nen ja ek­sak­ti tämä ku­va on jääköön ai­hee­seen pe­reh­ty­nei­den väi­teltäväk­si.