I­ra­kis­sa ei ole brit­tiläi­sillä jou­koil­la help­poa, mut­ta ei ol­lut sil­loi­ses­sa Me­so­po­ta­mias­sa­kaan en­simmäi­sen maail­man­so­dan ai­ka­na. Ko­men­ta­ja am­mu­taan, ja sa­lai­ses­sa tehtävässä ole­va par­tio ek­syy au­tio­maa­han. Ku­kaan ei tiedä mitä pitäi­si tehdä ja mik­si. Vi­hol­li­seen saa­daan kon­tak­ti vain sa­laa am­mut­tu­jen to­ve­rien vä­li­tyk­sellä.

John For­din var­hai­nen oh­jaus ta­voit­taa hy­vin so­dan skit­sof­ree­ni­sen luon­teen ja on ol­lut esi­ku­va­na mo­nel­le seik­kai­lue­lo­ku­val­le.

Bo­ris Kar­lof­fil­la on har­vi­nai­nen, nk. nor­maa­li­roo­li, vaik­ka­kin us­kon­nol­li­se­na hih­hu­li­na. Pe­rus­tuu Phi­lip Mac­Do­nal­din ro­maa­niin.