”People are strange”.
”People are strange”. Veri on tuoretavaraa, mutta Lost Boys ei tunnu kärsivän oksidaatiosta. Nyttemmin se on noussut jopa aiempaa verevämmäksi vampyyrikuvaukseksi, sillä se kuvaa aika mehukkaasti 1980-luvun lopun populaari- ja nuorisokulttuuria, kun korvarenkaat ja tatuoinnit yleistyivät. Lost Boys osasi yhdistää huumoria vampyyritarinaan perin hauskalla tavalla.
Samalla se auttoi monia tulevia tähtiä hankkimaan kannuksia. Näyttelijäkaartista löytyy paljon Stephen King –filmatisoinnin Stand By Me lapsia, jotka ovat kasvaneet hieman isommiksi. Kiefer Sutherland oli tähän aikaan vielä krediiteissä liki hännänhuippuna, vaikka antoi oikeastaan kasvot koko elokuvalle rokkivampyyrina ja jengin pomona, joka oli kuin suoraan Guns & Rosesin tulevasta kuvastosta.
Kuvaaja on käyttänyt herkkää filmiä ja luonnonvaloa, joten teräväpiirto toistaa aika paljon rakeisuutta. Ääniraita soi aika pakottomasti, mutta kaipaisi hieman teräviäkin särmiä. Ekstroissa kommenttiraita, poistettuja kohtauksia, 47 min. dokumentit, 18 min. kohtaus kolmen näyttelijän vaihtoehtoisin kommentein, kuvagalleria, musiikkivideo, vampyyrien maailman interaktiivinen kartta ja traileri. (PS)