Ang Leen Hulk-psykoterapian jätettyä yleisöt kylmäksi käynnistettiin tarina uudelleen uusin voimin.
Ang Leen Hulk-psykoterapian jätettyä yleisöt kylmäksi käynnistettiin tarina uudelleen uusin voimin. Edward Norton astuu vihreän miehen boksereihin ja tuo ryminälle kertaheitoilla aivan uutta uskottavuutta. Avausjakso Rio de Janeiron slummikylässä on puhdasta rautaa, joka pakottaa unohtamaan kaikki uusintaottoa rasittavat ennakkoluulot. Hetken aikaa näyttää kuin Hannibal Lecterin älykkäästä metsästäjästä olisi tullut vastahakoinen hirviö ja mies pakojalalla — hahmo, jonka edesottamuksista voisi nousta jopa viiden tähden seikkailujännäri. Ang Leen kunnianhimoisen, mutta elokuvaelämyksenä perin puisevan elokuvan vahinko tuntuu hyvitetyltä.
Näin kunnes megalomania alkaa vaiheittain nostaa päätään tapahtumien siirtyessä Yhdysvaltojen puolelle. Höyryjyrän lailla edennyt tarina tautinsa kanssa kamppailevasta miehestä vaihtuu näillä main tarinaksi höyryjyrästä, jolla on päämääränä vain pikseleiden survominen HD-tuutin läpi. Loppuyhteenoton tullessa spektaakkeli on jo lipsahtanut varsin koomisille ja tyhjänpäiväisille poluille, mutta vahvan alun johdosta kokonaisuus pysyy silti vaivatta viihdyttävänä. Surkean lopun antaa anteeksi paitsi vahvan alun varjolla myös siitä ilosta ettei sulavalinjainen elokuva tunnu Ang Leen Hulkin iteroinnilta. Passelia viihdettä siis, mutta samasta alkuasetelmasta olisi voinut syntyä myös paljon parempi elokuva.
Audivisuaalisti elokuva on erittäin vahva esitys. Ohjaaja Louis Leterrierin kamera pysyy jatkuvassa liikkeessä elokuvan ensimmäisestä ruudusta viimeiseen ja löytyy aiheestaan miltein michaelbaymäistä estetiikkaa korostetun värikylläisine ja dramatisoitune sommitelmineen. Tunnelmallisen tyylitelty, rikkaan tekstuurikas ja dynaamisen liikkuva kuva on myös teknisesti komeaa katsottavaa. Häviöttömänä DTS-HD Master Audiona taltiotu ääniraita on niin ikään upeasti tehtäviensä tasalla: hellittämätön musiikkiraita on mukavasti mukana tapahtumissa ja tehosteraita osaa ajoittaa potkunsa virheettömästi.
Ekstroissa ohjaajan ja Tim Rothin asiallinen joskin yllätyksetön kommenttiraita, viisi kuvakuvassaraitaa, huono vaihtoehtoinen alku (3 min.), reilu kattaus poistettuja kohtauksia (42 min.), hyvä making of (30 min.) ja koosteet Hulkin ilmeestä (9 min.), uudesta vastustajasta (10 min.), kolmen tehostekohtauksen toteutuksesta (28 min.) ja irrallinen sarjakuva-animaatio Hulkin ja Bettyn kohtaamisesta (7 min.). (IJ)